Vastaanotto - maakaasu - katukyltit venäjäksi ja udmurtiaksi
Pitsi-ikkunoita ja lautasantenni - Kylänraitti
Muistajaiset - läksiäisateria opettajan kodissa - kylämaisema
Olimme koko päivän Niznije Juri -udmurttikylässä. Söimme ja joimme ainakin
neljässä eri paikassa. Laulukuoro otti meidät vastaan kylän koululla. Kadun viereen aitaan oli kirjoitettu liidulla teksti: Tervetuloa suomalais-ugrilaiset ystävät. Rakastamme teitä !
Niznije Juri kylässä on 300 taloa.
Eräässä talossa oli muistajaiset ja emäntä vinkkasi meidät kunnioittamaan hänen miehensä, paikallisen mehiläishoitajan, muistoa. Söimme muistajaisissa kananmunia, piirakoita ja hunajaa.
Yhden mummon luona oli asunut Suomalainen joitakin vuosia sitten. Suomalainen oli lähettänyt mummolle noin 15 korttia. Mummo oli säilönyt ne pahvilaatikkoon ja sanoi, ettei hän ymmärrä mitä niissä lukee. Kerran postista oli tullut Suomalaisen lähettämät punaiset aamutossut. Mummo esitteli niitä vieraille ja kyläläisille, mutta ei ollu raskinut ottaa käyttöön.
Kyläläiset olivat tosi innoissan tulostamme ja tulivat lähtiessämme vielä bussiinkin tarjoamaan vodka ja kamiska (pontikka) ryyppyjä ja piirakoita.
Läksiäisaterialla laulamamme "Taivas on sininen ja valkoinen" kuulosti paljon hennommalta kuin udmurttinaisten rintaäänellä laulamat laulut.
Kylään oli vedetty kymmenen vuotta sitten maakaasu ja se vaikutti varsin vireältä ja hyvinvoivalta. Kadulla juoksenteli onnellisia kanoja, kalkkunoita ja hanhia. Joka talossa oli lehmä ja useissa taloissa lada.
Kylää katsellessa tulee mieleen, mikä sai meidät lähtemään Volgan mutkasta niin kauas pohjoiseen ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti