27.9 Kotiin

Izevskin edustusmaisema Kama-joen patoallas ja Kansallisrunoilija Kuzebai Gerd ja udmurttiopiskelija Olga

Pistäydyimme vielä aamulla Izevskin isolla torilla, siistissä kauppahallissa ja maisemapaikalla. Viimeiset lahjat vaihdettiin ja lounas syötiin kansallismuseossa. Osa museon työntekijöistä oli käynyt Suomessa.

Museo oli ollut aikaisemmin kotiseutumuseo, mutta erään työntekijän Suomen vierailun jälkeen nimi oli saatu muutettua Kansallismuseoksi.

Jäin miettimään Ildikon sanoja: Ilman kulttuuria ei ole kansaa. Kirjallisen suomalais-ugrilaisen kulttuurin kehittäminen olisi melko tärkeää. Venäjällä arvostetaan enemmän islamin kulttuuria kuin suomalais-ugrilaisia vähemmistöjä, koska islamilla on korkea kirjallinen traditio.

Udmurtin kieli kirjoitetaan kyrilisin kirjaimin. Liityn niihin, jotka uskovat, että suomalais-ugrilaisuudella on tulevaisuus.

Kiitos - Tay

25.9 Udmurttikylässä

Vastaanotto - maakaasu - katukyltit venäjäksi ja udmurtiaksi


Pitsi-ikkunoita ja lautasantenni - Kylänraitti



Muistajaiset - läksiäisateria opettajan kodissa - kylämaisema


Olimme koko päivän Niznije Juri -udmurttikylässä. Söimme ja joimme ainakin
neljässä eri paikassa. Laulukuoro otti meidät vastaan kylän koululla. Kadun viereen aitaan oli kirjoitettu liidulla teksti: Tervetuloa suomalais-ugrilaiset ystävät. Rakastamme teitä !
Niznije Juri kylässä on 300 taloa.

Eräässä talossa oli muistajaiset ja emäntä vinkkasi meidät kunnioittamaan hänen miehensä, paikallisen mehiläishoitajan, muistoa. Söimme muistajaisissa kananmunia, piirakoita ja hunajaa.

Yhden mummon luona oli asunut Suomalainen joitakin vuosia sitten. Suomalainen oli lähettänyt mummolle noin 15 korttia. Mummo oli säilönyt ne pahvilaatikkoon ja sanoi, ettei hän ymmärrä mitä niissä lukee. Kerran postista oli tullut Suomalaisen lähettämät punaiset aamutossut. Mummo esitteli niitä vieraille ja kyläläisille, mutta ei ollu raskinut ottaa käyttöön.

Kyläläiset olivat tosi innoissan tulostamme ja tulivat lähtiessämme vielä bussiinkin tarjoamaan vodka ja kamiska (pontikka) ryyppyjä ja piirakoita.
Läksiäisaterialla laulamamme "Taivas on sininen ja valkoinen" kuulosti paljon hennommalta kuin udmurttinaisten rintaäänellä laulamat laulut.

Kylään oli vedetty kymmenen vuotta sitten maakaasu ja se vaikutti varsin vireältä ja hyvinvoivalta. Kadulla juoksenteli onnellisia kanoja, kalkkunoita ja hanhia. Joka talossa oli lehmä ja useissa taloissa lada.

Kylää katsellessa tulee mieleen, mikä sai meidät lähtemään Volgan mutkasta niin kauas pohjoiseen ?

25.9. Museopäivä

Ildiko Lehtinen esitteli tarkemmin Suomalaisugrilainen triptyykki -näyttelyä kansallismuseossa.

Näyttely esittelee marien, mordvalaisten ja udmurttien kansanelämää.

Udmurttien osuudessa oli esillä ihmiselämän käännekohdat: syntymä, avioliittoon astuminen ja kuolema. Udmurtin kansanuskossa nainen muuttu kuollessaan joutseneksi. Morsiamen päähine on komea, mutta korut ovat raskaita kantaa.

Marit uskovat, että ihmiset polveutuvat kolmesta toteemieläimestä: Miehet polveutuvat karhusta ja hirvestä, naiset joutsenesta. Naisilla ja miehillä on erikseen omat uhrijuhlat. Marien puvut ovat vaaleita koivujen tapaan. Udmurtien puvut ovat maanläheisiä tummapohjaisia.

Museokierroksen jälkeen kiiruhdimme pyöreän pöydän keskusteluun, jossa eri museoiden johtajat kertoivat lyhyesti tekemästään monikulttuurisuustyöstä. Sain kuulla, että Kiasmassa toimii oma monikulttuurinen vapaaehtoisten nuorten ryhmä, jota kutsutaan KULTUKSI.

Iltapäivällä lähdimme kaupungin ulkopuolelle Ludorvaj-ulkomuseoon. Tarjoilu oli mahtavaa ja museon johtaja (nainen) vihtoi meitä saunassa ! Laulu ja tanssi kuuluivat myös täkäläiseen vieraanvaraisuuteen.

Kualassa, joka on kesäkeittiö ja pyhä paikka - mehiläisviljelyä -Ildiko ja ulkomuseon johtaja

Museosta ajoimme erään Suomessa olleen stipendiaatin ja hänen ystävänsä datsalle, jossa laulu ja tanssi jatkuivat. Yliopisto-opettajan palkka on 250 €/kk joten isot hyvin viljellyt puutarhapalstat ja läheiset sienimetsät ovat tarpeen. Emäntämme oli tehnyt udmurtin kielen aapisen ja oppikirjoja. Saatoimme huomata, että isäntäväkemme kotikieli oli udmurtia.

24.9. Näyttelyn avajaiset

Tutustuimme aamulla Udmurtian kansallismuseoon, joka toimii vanhassa asevarastossa http://www.russianmuseums.info/M1322, Kalashnikov museoon ja Mikaelin katedraaliin. Kirkko oli hävitetty maan tasalle kommunismin aikana, mutta oli pari vuotta sitten rakennettu uudelleeen. Udmurtian presidentti oli tukenut rakentamista. Katedraali oli täynnä kullattuja ikoneita ja pari maalaria oli vielä viimeistelemässä seinämaalauksia.
Illalla oli Suomalaisugrilainen triptyykki - näyttelyn avajaiset.
Kansallismuseon johtaja ja kulttuuriministerin sijainen puhuivat. Ildiko Lehtinen avasi näyttelyn.
Näimme marien, mordvalaisten ja udmurtien esityksiä. Näyttely siirtyy myöhemmin Marin kansallismuseoon ja Mordvan taidemuseoon. Se on samalla ensimmäinen kiertonäyttely alueella. Koko kiertonäyttely käsite oli aikaisemmin tuntematon. Näyttelyyn liittyy julkaisu. Hanke toteutetaan osittain Suomen Kulttuurirahaston tuella.
Tulimme kotiin ruokakaupan kautta. Kauppa muistutti enemmän Stockmannin herkkuosastoa kuin omaa S-markettiani.

23.9. Tsaikovskin museossa ja koulussa

Ajoimme bussilla tunnin Votkinskiin Tsaikovskin lapsuuden kotitalossa olevaan Tsaikovskin kotimuseoon. Opastus oli järjestetty viehättävällä museokierroksella museoteatterin tapaan; mm. Tsaikovskin soitonopettaja. lastenhoitaja ja sisar kertoivat säveltäjästä.


Tsaikovskin patsas - Museoteatteria - Balettien satuhahmoja



Lounaspöytä

Syötyämme kauniisti katetun lounaan jatkoimme takaisin Izveskiin Kuzebai Gerdin mukaan nimettyyn udmurtinkieliseen "kansalliskouluun", jossa opetetaan suomen kieltäkin.

Kuzebai Gerd oli Udmurtian Lönnrot tai Eino Leino: runoilija ja kansalliseepoksen kokoaja. Stalinin vainojen aikaan hänet pidätettiin ja ammuttiin Solovetskissa vuonna 1937.



Vastaanotto koulussa - Natalia ja Udmurtin tasavallan symbolit - kansantanssiesitys

Tulkkina koulussa oli suomen kielen taitoinen Natalia, joka oli opiskellut stipendiaattina Suomessa. Hän tiesi Espoon ja ilahtui Tomi Pulkkisen Espoon tarinat levystä.

Oppilaat esittivät tansseja ja kävimme koulun museossa. Rehtori tarjosi kansliassaan teetä ja piirakoita.

Lopuksi jatkoimme vielä "Kansojen ystävyyden taloon", mahtavaan palatsiin, jossa pidetään konferensseja ja jossa toimii myös eri vähemmistöryhmien yhdistyksiä. Koko komea rakennus jäi minulle jotenkin epäselväksi.

Moskovassa 22.9

Veimme matkalaukut Leningradski aseman säilytykseen ja ajoimme metrolla Punaiselle torille. Torin lähellä puistossa oli sotilasparaati harjoittelemassa. Puistossa oli lapsia varten tehty satuhahmojen patsaita. Söimme aamiaista italialaisessa ravintolassa ja lähdimme kävelemään pokkausmatkalle Suomen lähetystöön. Matkalla saatoin nähdä ulkoa Lenin kansalliskirjaston. Kävimme myös hienossa ulkomaisen taiteen museossa, joka oli hiljattain avattu Pushkinin taidemuseon lisäsiipeen.


Historiallinen museo Punaisella torilla - Paraatiharjoitus - Patsaspuisto

Syyskukkia - Lenin-kirjasto ja Dostojevski - Izevskin lentokentällä ja kissa !


Lähetystössä kulttuuriasiainneuvos Kaija Kattelus kertoi UM:n sukukansaprojekteista. Lähetystö oli muuten TYHY-päivän vuoksi suljettu !
Matka taksilla uudelle Domodevon lentoasemalle kesti yli tunnin. Parin tunnin lennon jälkeen saavuimme Izevskiin, missä kansallismuseon johtaja oli meitä vastassa. Kelloa oli siinä vaiheessa käännetty kahdesti.
Majoituimme tasokkaaseen Jubileinaja hotelliin Pushkinskaja-kadun varrelle. Hotellissa nautimme vielä "pikku iltapalan" - esimakua tulevasta !

Udmurtian pääkaupunki Izevsk sijaitsee Kama-joen varrella Uralin länsipuolella. Kaupungissa 0n noin 655 000 asukasta. Izevskiin perustettiin rautatehdas vuonna 1760. Asetehdas perustettiin 1807. Kaupungin kuuluisa poika on Nikolai Kalashinikov. Kuuluisa nainen on hiihtäjä Galina Kulakova. Neuvostoaikana Izevsk oli aseteollisuuden vuoksi suljettu kaupunki.
http://www.udmurt.ru/ http://www.izh.ru/ kartta: http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=izevsk&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.73813,28.081055&ie=UTF8&ll=56.559482,76.289063&spn=87.537435,224.648437&z=2

Udmurtian tasavallassa on 1 609 100 asukasta, joista udmurtteja vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 636 906. Udmurteista on myös käytetty nimeä votjakit.

Rautatieasemalla 21.9.09

Eläkepäivien alkaessa päätin lähteä M.A. Castrenin seuran järjestämälle matkalle Udmurtiaan. Matkan kohokohta on Suomalais-ugrilainen triptyykki -kiertonäyttelyn avajaiset Udmurtian kansallismuseossa Izevskissä 24.9.

Helsingin rautatieasemalla klo 17.30 Moskovan junan laiturilla tapasin matkanjohtaja Ildiko Lehtisen Kulttuurien museosta ja muut kahdeksan matkalaista. Edustettuna oli taviksia kuten minä, sekä museoiden edustajat Kansallismuseosta, Kiasmasta ja Museoliitosta, edustaja Opetusministeriöstä ja Äidinkielen opettajien liitosta.

Majoituimme kahden hengen hytteihin. Joka vaunussa oli junapalvelija, joka tarjoili teetä tai kahvia isojen venäläisten sokeripalojen kera. Passit tarkastettiin junassa. Yöllä kiskot kolisivat ja asemien valot välkkyivät. Moskovaan saavuttiin seuraavana aamuna klo 8.25